Vapauta viestintä

 

 

vapauta viestintä

 

Teksti: Heli Hytönen

Kiinnostavinta yritysviestinnässä juuri nyt: samalla kun viestintä tuntuu olevan tärkeämmässä osassa kuin koskaan yrityksen menestyksen kannalta, sitä on myös yhä vaikeampi kontrolloida. Jos ennen viestinnäksi katsottiin se, että viestintäosasto laatii pienimpiin yksityiskohtiin asti hierottuja tiedotteita omassa kammiossaan, nyt viestintä on hajautunut useisiin kanaviin, ja se on yhä vähemmän pelkästään viestintäosaston käsissä. Tilanne on monissa yrityksissä vielä uusi, eikä kontrollista ole aina helppo päästää irti. Mutta mitä sitten pitäisi tehdä, että viestintä saataisiin vapautettua?

Osallistuin Meltwaterin ja Digitalistin järjestämään viestinnän foorumiin 27.5.2016. Jos kaikkien esiintyjien puheenvuorot tiivistäisi muutamaan sanaan, ne olisivat avoimuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutus. Puhujat kannustivat olemaan viestinnässä rohkeasti oma itsensä. Ollakseen uskottava esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, yritys tarvitsee myös työntekijälähettiläitä, ihmisiä, jotka viestivät yrityksen asioista omalla nimellään ja persoonallaan.

Kuluneen sanonnan mukaan kulttuuri syö strategioita aamiaiseksi. Siinä on kuitenkin vinha perä. Vaikka johtoryhmä kuinka keskenään päättäisi, että nyt ruvetaankin muuten kaikki viestimään, mitään ei tapahdu, ellei yrityskulttuuri mahdollista sitä. On huomattavan paljon helpompaa lähteä viestimään ulospäin, jos yrityksen oma toiminta perustuu avoimeen viestintään ja luottamukseen.

Toisaalta, jos yrityskulttuuri on salliva, ei tarvitse odottaa johdon mahtikäskyä. Muutos voi lähteä myös alhaalta ylöspäin. Joskus tarvitaan ensin vain yksi asiasta kiinnostunut, joka innostaa muutkin mukaan. Sallivassa kokeilukulttuurissa voi lähteä rohkeasti kokeilemaan erilaisia viestinnän muotoja ja ottaa käyttöön omalle yritykselle ja yleisölle toimivimmat kanavat. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että työntekijälähettiläät voivat olla ylpeitä työnantajastaan ja jakavat tai tuottavat yritykseen liittyviä sisältöjä mielellään. Väkinäisyys paistaa kyllä läpi.

Viestinnän vaikeuskerrointa lisää vielä se, että menestyäkseen monen suomalaisyrityksen olisi pystyttävä viestimään uskottavasti myös maan rajojen ulkopuolella. Se, mikä toimii Suomessa, ei välttämättä toimi sellaisenaan vaikkapa englanninkielisillä markkinoilla. Eivätkä suoraan englanniksikaan tuotetut sisällöt saa vastakaikua kaikkialla. Asiakkaat odottavat yhä henkilökohtaisempaa palvelua, eikä se toteudu vieraalla kielellä. Tässäkin viestintäosasto tarvitsee muiden apua. Kannattaa kuunnella maailmalla olevia tytäryhtiöitä, jotka tuntevat paikalliset asiakkaat ja yleisöt. Osa sisällöstä voi olla melko suoraan käännettyä, osaan taas tarvitaan adaptoivaa käännöstä, ja jotain on parasta tuottaa itse paikallisesti.

Vielä nykyäänkin joskus törmää ajatuksiin, että yritysviestintä ja markkinointi on jotenkin noloa tyrkyttämistä, josta rivityöntekijän on parasta pysyä erossa. Parasta tämän hetken viestintä-, markkinointi- ja myyntitrendeissä on kuitenkin se, että yksisuuntaisen tyrkyttämisen sijaan pyritään kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen. Viestintä on asiakaslähtöistä, ja sillä pyritään auttamaan asiakasta. Ja asiakkaan auttaminen, jos mikä, on meidän jokaisen tehtävä.

Yhteydenottopyyntö

Lionbridge Oy
Puolikkotie 8, 5. krs
02230 Espoo
+358 9 4270 5600
sales.fi@lionbridge.com

Lionbridge Oy
Hermiankatu 12 C
33720 Tampere
+358 9 4270 5600
sales.fi@lionbridge.com

Seuraa meitä